tiistai 14. marraskuuta 2017

Entisaikojen tenhoavasta eheydestä

Joskus kun törmää parin sadan vuoden takaisen elämän hedelmiin jossakin, esim. taiteessa, niin jää hämmästyttämään se tenhoava eheys, joka elämän missioissa silloin oli. Tuntuu, että tunne, motivaatio, ymmärrys, käytännön toimita, yhteiskunnan toiminta, maanpuolustus, maailmankuva, ulkomaansuhteet, politiikka, ihmissuhteet yms muodostivat eheän suoraviivaisen kokonaisuuden,jossa asioilla oli hyvä henki, mielekkäästi käytäntöön yhteydessä. Mutta ajan myötä se eheys, elämänalueiden yhteennivoutuvuus, hyvä henki ja motivoituneisuus on menetetty. Syynä on kai uusien elämänalueiden lättänyys, etenkin teknologian kehittämisen taitojen lättänyys, joka on vailla kokonaiskuvaa, hyvin toimivia hyvähenkisiä lähestymistapoja, käytännön järkeä, valmiiksi hiottuja koneita ym ratkaisuja, jotka säilyisivät parhaina aikojen muuttuessa. Lättänyys on aloittelijan piirre, ei ole osattu, teknisyys on niin ikään huonon ymmärryksen taitotason piirre: ei ole osattu itse asioita vaan etsitty muihin aihepiireihin sopivia yksittäisiä mekaanisia hyötyjä. Entisaikoina lienee siis ymmärrys ollut parempi.
Toinen eheyttä rikkova piire on yhteiskunnallisen eheyden puutuminen. Ollaan liian eksyksissä, liian paljon eri maihin, eriu ilmastoihin, aivan erilaiseen elämään sovitettuja ratykaisuja ja liian vähän juuri oman maan taitotasolta lähteviä selityksiä uusista asioista, niiden hyvästä paikasta kokoanaisuudessa. Tähän tarvittaisiin ainakin etenkin käsitys ilmaston vaikutuksesta kulttuuriin. Lisksi kai eri aiheista tarvittaisiin kotimaista kirjallisuutta, kotimaan oloihin sopivaa mutta kyllin taitavaa ja kyllin asianharrastunutta, tervehenkisen motivoitunutta ja tuon asian paikan maailmassa ymmärtävää. Toisaalta tarvittaisiin materiaalia oman maan viisauden opettamisesta ulkomaalaisdille.

Teknologian käyttöön tuo eheyttä, kun tajuaa, ettei käyttöön paras perspektiivi ja parhaat taidot ole insinöörimäiset vaan kunkin elämänalan harrastajien omat, esim. valokuvaamisesta kokemusta omasrta elämäsytä eikä joltain kuvataiteen kurssilta, saati sitten sen ammatilaisilta jotakin, että elämän sijasta vaikka nouseva tai laskeva viiva.

torstai 7. syyskuuta 2017

Lämmittelyohjeita

Kun aikanaan kävin koulua,niin osaoppilaista oli ilkeileväisiä tavalla, jonka nyt myöhemmin olen oppinut yhdistämään siihen, kun viileä tai kylmä vihloo tai muuten tuntuu ikävältä ja tuo ikävää mielialaa, etenkin kai ilmastoa osaamattomille ulkomaalaisille. Olen kirjoittanut pitkästi lämmittelyohjeita, katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html . Samassa blogissa myös vuodenaikojen elämisen ohjeita, jotka on tarkoitettupehmennykseksi, jos jokin vuodenaika tuntuu ikävältä tai rankalta, muttei siis kokonaisvaltaisiksi ohjeiksi vaan jonkinlaiseksi elämää helpottavaksi lukemiseksi, katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html . Samassa blogissa myös pitkästi terveiden elämäntapojen ja tervehenkisten tekemisentapojen ymsohjeita, katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html .

tiistai 5. syyskuuta 2017

Kirjastoista

Lainaus tekstistäni http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/07/kirjastoista.html
"Kirjojen pitäisi kai aukaista uusia maailmoja, jotta niiden lukeminen tekisi hyvää. Jos jää toistamaan vanhaa, oppii vain, mitä siitä osataan ja mitä ei, eikä saa lujaa maata oman ymmärryksen jaökojen alle niin kuin ekaa kertaa uuteen aiheeseen tutustuessa, kun näki, mitä voidaan osata eikä vain mitä on jo toistettu moneen kertaan ja mistä jääty paitsi.
Kanssa on tuo, mitä vanhempi tai muuten osaavainen väki, joka ei niin lue enää kirjoja, jää paitsi eli miten tietyn aihepiirin harrastaja sopii osaksi yhteiskuntaa, sen aihepiirin tavallinen lokero, minkä kirjaa lukemalla olisi oppinut. Esim. maalausaiheinen kirja ei rajoita harrastusta vain yhteen aiheeseen, yhteen tyylilajiin ja taitotasoon ympäristön mukana vaan esittelee taidesuunnat kautta vuosisatojen ja eri lähestymistapoja, eri aiheita ja eri maalaustekniikoita, eri vahvuuksia, ja olettaa ne tavallisen kurssilaisen osattaviksi eikä muiden heiniksi, jolloin itse jäisi urautuneeksi johonkin osin sattumalta syntyneeseen lokeroon."

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Jos lapsi tai nuori inhoaa koulua

Jos lapsi tai nuori inhoaa koulua, niin inhoamisen kohteena on yleensä lättänä, viiva, kulma tms aivoton tylsä reagoimatonpiittaamaton tulleena kouluasiantilalle. Samoin asiat, joissa on nämä piirteet leivempinä mutta kumminkin vahvoina, ovat ikäviä, kuten tylsä eli aivan liian hitaasti etenevä koulu oppilaan tasoon nähden, ja liian tekninen pikku yksityiskohtien kanssa näpertelevä asia-aines, jossa ei syvällisyyttä niin ole.

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Jos ajattelukurssi ei tehoa

Minusta on vaikuttanut siltä, että ajattelukurssissa, ja osin näissä älykkyyden kohotusohjeissa sekä kohdassa Väärinymmärryksiä ajattelukyvystä, on jo ne perusasiat, joita hyvään ajattelukykyyn tarvitaan. Niinpä jos ajattelukurrsi ei tehoa, on paljon hyötyä opettajien ja äitien tavallisista kehotuksista: oletko jo lukenut koko tekstin? Luitko sen huolella? Ymmärsitkö kaiken? Ehkä sinun pitäisi lukea uudestaan ne osat, joita et niin hyvin ymmärtänyt. ym mitä nyt näitä tavallisia kehotuksia onkaan. Ja jos sittenkään ei toimi, niin puuttuvatko sinulta perustait´dot? Karsotko yhtä tarkkaan kuin muut? Ajatteletko arkijärkisesti? Otatko mallia itseäsi tyhmemmistä? Esim. tyhmemmistä kuin sinä tämän ajattelukurssin avulla? yms.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Opetella kaikkien taidot yhteensä

Blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi
Mietin tuota karhujen yhteydessä, mutta olisihan se tarpeellinen tai to ihmisillekin. Ulkomaalaisilta se kai lähinnä usein puuttuu. Josko tästä saisi selvän, vaikka karhuista onkin?

"

Venäläisten karhujan opettaminen suomalaisen tapaan viisaiksi

Suomalaisista karhuista on minulle opetettu, että ne ovat metsän kuninkaita, rauhallisia ja viisaita, kunnioittavasti rauhaan jätettäviä. Mutta rajan ylitse Suomen puolelle tulleista venäläisistä karhuista ei tule ollenkaan samaa viisasta vaikutelmaa vaan jotenkin paljon epäviisaampi. Voiko olla, että venäläinen karhu sukeltaa milloin kenenkin näkökulmaan ja kokeilee, ovatko ne tenhoavia, jolloin lyhytnäköisemmät tenhoavuuskeskeiset näkökulmat jöövöt päälle ja tenhoavuuden kannalta ei niin perustelluilta tuntuvat maisemakuvat tippuvat pois käytöstä? Kun tapaa eri ihmisiä, pitäisi oppia heiltä se, mitä kultakin taidoista arvokasta ja elämänviisautta sekä maailman ja elinympäristön hyvällä tolalla pitämisestä voi oppia, ja kerätä nuo kaikki samaan kuvaan. Jollakulla on maisemakuva, hän siis vaalii koko maisemaa, kun taas toinen on lyhytnäköinen rikollinen kuin pimeässä kulkeva eikä hänen vaikutustaan saa ulottaa sen laajemmalle, sillä hän ei huolehdi maiseman asioita. Mutta näin samaan kuvaan taidot yms laittaen saa kaikki taidot yhtä aikaa opeteltua itselleen. Ja sitten kun kohtaa villieläimiä, niin niillä vastaavasti on omat taitonsa mutta yleensä kovin monta ja hienoa, yleistä tietoa taidoista ja tyyleistä, tekemisentavoista, joihin tervehekisesti satsaamaslla saavuttaa moisia taitoja, moisia hyviä asioita elämässä ja maailmassa. Ja sellaiseen monimutkaiseen kuvaan, elämänymmärrykseen voi lisätä myös sen, mitä oppii kasvien tunnelmasta yms. Sama tiedoilla, maailmankuvalla: kun säilyttää tiedonlähteen tunnelman tiedossaan, niin tietää parhaan ymmärryksensä verran, miten varma kyseinen tieto on, vaikka joutuisi silloin tällöin muuttamaan käsitystään tietolähteestä. Samaan kuvaan siis käsitys eläinten elämästä, siitä, millainen maailma on, mikä elämässä ja maailmassa on tärkeää ja miten sitä vaalia, niin eläinten kuin ihmistenkin ymmärryksen verran.
Voisivatko esim  linnut opettaa tätä karhuille?"

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Buddhalaisuudesta

Buddhalaisuus on oppi mestarillisesta taidosta, onnellisuudesta ja myötäelämisen kyvystä. Näihin avaimena opetetaan olevan havaintokyvyn parantamisen. Se on ihan arkijärkistä: siten viisastuu. Buddhalainen valaistuminen kuitenkin kuulostaa kryptiseltä, kun kaikki eivät ole sitä ymmärtäneet. Sen outo mystinen tyyli lienee seurausta siitä, että aasialaiset kai menevät kouluun tms ennen kuin heidän oma ymmärryksensä on kehittynyt sille tasolle. Siinä siis olisi suomalaisesta perinteesta opittavaa. Tässä oma tervehenkinen, ei huumeilta kuulostava, näkemykseni buddhalaisuudesta:
"

Buddhalainen valaistuminen eurooppalaisin silmin

Buddhalaisuudessa etsitään pysyvää onnea ja mestarillista taitoa havaintokyvyn laajentamisen myötä. Parempi havaintokyky selvästi on edullinen taidoille, etenkin kun siihen liittyy elämäniisautta. Aistit ja elämän tervehenkinen perusvirta, terveet ikiaikaiset elämäntavat tervehenkisesti noudatettuina tuovat onnea. Se ei ole se tyyliulaji, miten aasialaiset kuvaavat valaistuneet, mutta lienee sitä suomalaisilla juuri tervehenkistä perusvirtaa, josta valaistuneenkin onni on lähtöisin. Osa valaistuneen onnesta on seurausta siitä, että ajattelunaan hän käyttä sivistyneen tyyppistä ajattelua yms viisautta, missä tyylilaji ei jäljittele rikollisia, armeijamaisia, poikia, varusmiehiä, ammatistaan tärkeileviä, pätemisenhaluisia tai edes sivistyneen ajattelun tavallista tyylilajia, vaan - ei näytellen vaan ajan myötä paremman laadun myötä - uskontojen suosittelemia piirteitä, joita mm osa taiteesta yrittää viestiä. Näin osa onnesta on siinä, ettei juututa kiinni epäonnistumisiin ja huonoihin lähestymistapoihin vaan käytetäänsivistysta ja viisautta sekä turhan tarraamisen sijasta avaralla, luonnollisella, myötäkarvaan tekevällä, elämänviisaalla, herkällä, tervehenkisellä, ikiaikaisuuksia ja elollisten perusluonnon varaan rakentamista korostavalla huomiolla ja elämän virrassa mukana olemalla, myötäelämisen kyvyllä ja elämään yhtenä joukosta osallistumalla ollaan myötäkarvaan tapahtumien, motivaation, toimivuuden, yhteiselon, yhteiskunnan toiminnan ja ihmisen ikiaikaisen luonnon sekä kauniiden arvojen ja ideaalien, yms kanssa."
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/05/buddhalaisesta-valaistumisesta.html
alunperin blogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi