sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Tyttö- ja poikakoulu?

Sukupuolten väliset erot ovat suuret. Siinä, missä koulu näyttää suurin piirtein sopivantasoiselta pojille, joskus jopa hiukan korkealentoiselta, siinä se on tytöillä motivoimattoman tyyppistä enimmäkseen teknistä pilkunviilausta. Tytöt ja pojat eivät ymmärrä yhtä paljon eivätkä tavoittele samanlaisia työtapoja. Armeijaan erikoistuneilla pojilla on armeijamaisuus koko ajan tavoitteena, oli se sitten hyvä tai huono tyyli muuten. Ja se on enimmäkseen huono tyyli, koska pojat tavoittelevat mmm. kykyä sietää kärsimyksiä, vaivoja ja vastuksia, eli käytännössä eksyvät tavoittelemaan turtuutta ja mahdollisimman suurta typeryyttä sekä vahingoittamisen kykyä. Oikeampi reitti olisi sietää vastuksia elämänviisaude3n, terveiden elämäntapojen, älyn, taidon ja fyysisen kunnon voimin sekä sosiaalisten suhteiden hyvälaatuisuuden tuomin voimin. Tytöt taas erikoistuvat tunteisiin, lastenkavatukseen ja yhteisön toiminnasta huolehtimiseen, mikä tuo vastuuntuntoa, hyvää laatua, ymmärrystä, älyä, taitoja ja sosiaalista silmää sekä empatiakykyä - johtajilta vaadittavia ominaisuuksia. Tytöt kykenevät seuraamaan paljon filosofisempaa ja korkeatasoisempaa asiaa kuin pojat. Ei ole mielekästä taannuttaa kaikkia tyhmimpien tasolle. Hyvä olisi, jos olisi tasoryhmiä sekä tytöt ja pojat enimmältään erikseen. Luulen.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Tietomäärän opetustavasta

Tietomäärä kannattaisi koota kokonaisuuksiksi, joilla on paljon merkitystä maailmassa ja joihin tieto on valitkoitu niin, että siinä on paljon ideaa, ja niin, että sen pohjalta pääsee ymmärryksessään piutkälle.
Kunkin aiheen voi si opettaa luennoimalla tai luettamalla kompaktin haastavan kokonaisuuden, joka siis on vastaanotettavaa uutta näkemystä, näkökulmaa, olennaista tietoa ja aiheeseen sopivaa käsittelytapaa. Aiheen haastavuus saa oppilaan kasvamaan uudelle varteenotettavuuden tasolle, jos asia on esitetty niin, että se antaa ponnistuspohjaa, vaikka taidot joltain osin jäisivät alun perin jälkeen oletetusta lähtötasosta. Sen jälkeen pitkä tauko (pari vrk) asian omaehtoiseen sulatteluun ja pyrkimykseen omin voimin ponnistaa tuolta pohjalta tuossa aihepiirissä ja ajattelussaan laajemmalti. Opitaan ikään kuin välineet ja sitten vapaasti sovelletaan niitä oman elämän ja oman maailmankuvan kannalta tärkeisiin isoihin kysymyksiin.

torstai 22. marraskuuta 2012

Sivuseikka: Kodin laittamisesta

Tulinpahan kirjoitelleeksi tällaisen viestin:

"Kodin laittaminen itse kivaksi asua lisää elämänviisautta
Hei
Katselin tänään kaupassa joulukortteja ja melkein ostin sinulle
sellaisen, jossa oli elämän kannalta kivaksi laitettu luminen pihamaa
lintuineen ja lyhtyineen.
Jos kotia ja elämäänsä laittaa itse kivaksi elämää varten, niin eikö
se ole samaa kuin onnistunut elämänviisas miettiminen! Taatusti
kasvattaa elämänviisautta. Jokaisen tulisi ihan itse aina siivota
kotinsa ja elinympäristönsä, työpaikankankin, elämän kannalta hyväksi,
niin viisastuisi siinä kovin, että mitä vaaditaan mihinkin, mikä on
riittävästi, mikä onnellista ja miten se arjen ohessa kätevästi
järjestyy.
Yst. terv. Hannele ja hauvat
J. K. Banjo sisustaa hanskoin ja hatuin. Molemmat koirat laittavat
kotia vähemmän ruutumalliseksi ryttäämällä matot huolella vaalitun
 eheän tunnelmallisiksi."

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Tulevaisuuden vaatimukset

Ks. blogini http://feelingcomputers.blogspot.fi varhaisin blogimerkintä.

Tulipahan kirjoiteltua tällainen kirjoitelma. Eli tuo "1800-luku" meinaa luontosuhdetta, käytännönläheistä tekemistä paljon, eheämpiä elämäntapoja, ihanteikkaampia enemmän ratkaisuja näkeviä mailmankuvia ja motivaatiopohjia, jne.

2000+: ”takaisin” 1800-luvulle!
Elämäntapojen korjaaminen tervehenkisemmiksi käy isolta osin ajattelutapojen korjaamisen kautta. Sen sijaan, että nykyiseen tapaan matkitaan tietokoneita ajattelussa ja jopa sosiaalisissa suhteissa, käytettäisiin tulevaisuudessa tervehenkisiä tervejärkisiä ajattelutapoja, jotka huomaavat maiseman rakenteet käyttäen koko havaintokykyämme. Se, että jokin asia on hepreaa, merkitsee, ettemme huomaa siitä olennaisia asioita, kaikki vain vilistää tasapaksuna mössönä silmiemme ohi emmekä osaa sanoa siitä mitään. Silloin ovat kaikki havaintomme olleet liian samankaltaisia ja aavistuksenomaisia. Eli jos lisäämme havaintokykyämme havaitsemalla kaikki nyassit ja kokemukselliset sävyt, niin maisema saa äkkiä muotoja, väriä, rakennetta ja merkityksiä: olemme yht’äkkiä ymmärtäneet jotakin, kenties jopa kaiken olennaisen siitä. Siksi koko luontaisen kokemuksellisen havaintokapasiteettimma saaminen käyttöön on iso tärkeä juttu!
Tietokoneet puolestaan kehittyvät tieteellisesti ajattelevan suuntaan ja siitä rakenteet kuvaamalla objektiivisiksi, mikä on tieteellistyyppisen objektiivisen ajattelun perustyyppi, joka mahdollistaa mm. eri näkökulmien sovittamisen osiksi samaa kokonaiskuvaa. Tietokoneiden kehittyessä on olennaista havaita, että me ihmiset joudumme käyttämään luontaista kapasiteettiamme täydesti, jottemme putoaisi kärryiltä – äkkiä ei tietokone enää raahaudu perässä vaan kykenee seuraamaan jopa tunnevoittoisia pointteja täydesti: tunne auttaa vastaamaan johonkin tarpeeseen ja tarve puolestaan huolehtii jonkin kokonaisuuden terveenä pitämisestä, mikä on sen toimintakyvyn vaalimisen kannalta olennaista. Ajan myötä käy yhä enemmän niin, että ihmisen on elettävä täydesti ihmiselle luontaista elämää elämän kaikilla saroilla ikiaikaisen luontonsa käyttöohjeen mukaan, jotta pärjäisi nykymaailmassa, ja kone selviää kyllä, osaapa ihmisten kieltä, tulkkaapa ihmiselle hänen oman ajattelunsa kielellä hänen omasta maailmankuvastaan lähtien, ymmärtää elekieltä ja tunteita herättäviä tilanteita ja mitä niissä inhimillisesti katsoen tarvitsee tehdä ja näkee sen välttämättömänä kovassa maailmassa. Ihminen taas on yhä enemmän eläin: vahvasti aistiva, koko olemuksellaan (mm. fyysisesti, motivaation ja tekojen osalta) reagoiva, koko kommunikaatiokyvyllään viestivä ja sosiaalinen, tunteva ja elämänviisas maailman tukipylväs, elämän onnen löytänyt, paikkansa kokonaisuudessa löytänyt yksilö ja yhteisön jäsen.

(Katso myös kirjani linkissä sivulta http://www.SoMuchMoreFreeTime.info ). - Oiskohan tuo selvemmin sanottuna "2000-luku ja 1800-luku samassa"?


Lisähuomautus myöhemmin:
Olikohan histroria sittenkin toisenlainen? Pystykorvani, jolla on hyvä ymmärrys ja joka on keskustelevainen luonne, näki kuvan soljesta, joka oli perisin vuoden 1000 jKr tienoilta, ja tuumi, että ihmiset näkyvät olleen siihen aikaan yhtä teknologiaorientoituneita kuin nykyisin: kiinnostuneita medtallien ja rakentelemisen mahdollisuuksista. Jos jeesus antoi 2000 vuotta sitten synnit anteeksi, niin ehkä juuri rakentelemisen ja kaupungistumisen synnit? Voiko olla, että tervehenkisyys on ollut pilalla tuhansia vuosia ja vasta nyt, kun teknologian käyttömukavuus- ja ympäristöystävällisyysominaisuudet mahdollistavat paluun kohti täysin terveitä ja tunteidenmukaisia elämäntapoja, niin ovat ihmisten päävärkit ja sosiaaliset edesottamukset vasta nyt tuon teknologisoitumisen uuden käänteen ja korkeamman koulutus- ja sivistystason vuoksi tervehenkistymässä, sitä enemmän mitä enemmän aikaa kuluu? Ks. http://2013paradise.blogspot.fi . Historia kulkeekin eri suuntaan kuin mitä luulimme: olemme palaamassa luontoon vähitellen, ja etääntyminen luonnosta ja tervehenkisyydestä tapahtui joskus vuosisatoja ja vuosithansia sitten eikä nykyisin.
Ei tuo nyt voi olla sattumaa. Yksi tai enintään kaksi sukupolvea sopeutumista rakenteluun yms. menee, mutta ei se sitten enää ole uusi juttu, jota tarvitsisi toitottaa kaikille. Täytyy olla jokin muu syy moiseen teknologiaintoiluun. Tulee mieleen kolme:
1) Asuntojen suorat seinät ja neliskanttiset oviaukot ovat luonnoton elementti aistiympäristössämme ja kamalan suurialainen ja pitkäaikainen. Ihminen lähtee etsimään jotakin syytä pyöristämättömille oviaukoille ja käsittämättömän vähissä oleville mukavasti laitetuille viistotuille kulmille yms. sekä etsii seinän, suoran viivan ja suorien kulmien kaltaisia elementtejä, isä on joskus sanonut niiden olervan järkevyyttä, ehkäpä ajattelu siis on niin valtavan tärkeää tehdä surakulmaisen mallin mukaan - mikä on ajatteluvirhe, ks. tämän blogin alusta ajattelukurssini. Seinät ovat suoria siksi, että nbiin on helppo samoista tarpeista rakentaa monenlaista ja aina palat sopivat yhteen.
2) Terveitä luonnollisempia ajattelu- ja tekemisentapoja sekä elämäntapoja ja elämänviisautta etsivät kääntyvät terveiden luonnollisten elämäntapojen ja uskonnon puoleen ja ovat taipuvaisia kuuntelemaan linnunlaulua, minkä katsotaan olevan kovin hyväätekevä vaikute. Mutta linnut laulavat maisemasta, jonka näkevät, ja siinä ovat talojen suorat seinät vieneet valtavan roolin. Se vaikuttaa ajatteluunkin, minkä vuoksi pikkulinnut yhdistävät talomallisen ajattelun ihmisiin ja usein laulavat ihmisille seinämalliista ajattelua, minkä ihmiset yhdistävät koulutettuun ajatteluun ja teknologisoitumiseen.
3) Maanviljelijät ovat perässäkulkijoita teknologisoitumisessa. Luonto tukee heidän pärjäämistyään ja niinpä he saattavat noin vain valita hitlermäisiä järjestelyjä kuin ei niissä haittapuolia olisikaan.  Samoin kotiäidit ja täysin löperöiden sosiaalisten ammattialojenihmiset saattavat ihannoida pakkotyöleirimäistä näkemystä modernista työelämästä ja kaupunkilaisesta elämänmenosta ja katkoa kaiken tervehenkisen elintilan pois muilta, joille ammatti ei sitä runsain mitoin tuo. Saavutaan oksat pois tyylin teknologiaintoisuuteen ja liian kovaan työetiikkaan, epähumaan´eihin elinoloihin.

* * *
Aihetta sulateltuani mietin, että ehkä esi-isämme olivat tuollaisia http://www.youtube.com/watch?v=APwVNLoHluk taloihin, posliinikuppeihin ym. käyttöesineisiin ja työkaluihin kiinnittyneitä tyhmiä ihmisiä. Tuosta tulee mieleen hiisien ilmapiiri vanhoissa suomalaisissa kansansaduissa: olivatko "hiidet" sisätiloissa asumiseen kokonaan keskittyneitä ihmiusiä, vähän kuin ruotsinkieliset nykyään? Olivatko isoisäni isovanhemmat sellaisia? Itse olen nyt 42. En voi olla ajattelematta, että parempaan päin ollaan menossa, mitä ihmisten ymmärrykseen tulee. Ehkä tarinat tulevaisuuden superihmisistä ovat oikeilla linjoilla, ehkä meistä ihmisistä tosiaan kasvaa luonnonrakkauden myötä sukupolvi sukupolvelta paremmin maailmaa ymmärtäviä, monin tavoin fiksumpia, taitavampia, sivistyneempiä ja onnellisempia, aidosti välittäviä olentoja... :)! Ah! :)

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

2000 lukijaa - Kommentoikaa!

Tällä blogilla on ollut jo yli 2000 lukijaa.
Kommentoikaa, mitä piditte, mitä jäitte kaipaamaan, miten voisi kehittää, onko omia ideoita aiheesta...?

Vaihtelevainen ennakoimaton liikunta parantaa älyä ja oppimiskykyä

Jos ihminen on urautunut ajattelultaan, hän on myös jäykkä urautunut keholtaan. Jokainen mielen pitkäaikainen asenne tai isompi hetkessä tehty huomio näkyy kehon kielen kautta siinä, miten pidämme kehoamme. Jokainen uusi suuri ymmärryksen palanen, joka kosketta elämäämme, näkyy muutoksena kehon tilannetajua kuvastavassa asennossa, valmiudessa reaktiivisuuteen, tunnevireen kuvastumisena kehossa ja sosiaalisen elekielen muutoksena. Keho on tilannetajumme, valmiutemme erilaisiin tehtäviin. Ilman tilannetajun muutosta ja sitä vastaavaa kehon asennon ja valmiuden muutosta, emme voi kunnolla ymmärtää mitään, koska käytännön tilanteen mukainen käytös jää puuttumaan, ymmärrys vaille perimmäistä motivaatiotaan.
Kun liikut reaktiivisesti, se avaa kehon ja mielen havaitsemaan uutta, reagoimaan. Ymmärryksesi on äkkiä kasvanut moninkertaiseksi urautuneeseen tokkuraiseen nähden ja ajattelustasi on tullut monin verroin vikkelämpää. Hyvää liikuntaa tähän on vaihtelevainen ennakoimaton miellyttävä liikunta, kuten vaikkapa mökillä uusia vaihtelevaisia askareita tehdessä ja luonnossa uudella tavalla polveilevia teitä kulkiessa ja katsellessa. On tärkeää, ettei uraudu, muuten on taas samassa reagoimattomuuden ja havaintokyvyttömyyden suossa. Eli toimien olisi oltava  aikatauluttamattomia ja vaihtelevaisia, kehoa uusin yllättävin tavoin rasittavia, jotta liikkeesi vapautuvat ja ymmärryksesi sitä myöten myös kirkastuu.

http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2016/09/viheralueiden-suunnittelusta.html

perjantai 28. syyskuuta 2012

Lahjakkuuksien ja näkökulmien oppimisesta

Lapset oppivat vanhempiensa lahjoja, ainakin, jos heille niitä erityisesti opettavat. Samoin ystävien ja tuttujen näkökulmat maailmaan opitaan. Jos voisi opettaa muutaman tai useammankin alan lahjakkuutta ja sitten noiden alojen näkökulmat yksinä kimpaleina kuin tuttujen näkökulmat, niin kouluopista varmaan selviäisi kovinkin vikkelään. Mutta mallista oppiminen vaatii rakentavaa asennetta ja opin muistaminen jonkinlaista omaa elämänviisautta, joka tukee tuon aihepiirin taitoja. Mutta silloin koulu kävisi elekielisesti ja tavallisen sosiaalisuuden myötä, kenties paremmin yhdessä puuhaillen kuin luokassa istuen.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Koulussa opetettavien asioiden jäsennystavasta

Tiede jäsentää asioita rakentamisen tapaan, kuin rakentmisen tarpeisiin. Olennaista siinä on kuvata rakenteet ja rakennusmateriaalit. Tavallinen virhe on lisätä suoria viivoja, ruutuja ja reunoja sekä sanallistuksia ja mielikuvitusväriä tai sovinnaisia muotoiluja - itse asian valokuvamaisen kuvaamisen sijaan. Jos tästä virheestä pääsisi eroon, paranisi ajattelun laatu huomattavasti ja koulun asioita voitaisiin käsitellä jouhevammin, niille enmmän oikeutta tehden. Erilaisten lähestymistapojen ja niihin liittyvien jäsentelytapojen ja erilaisten havaintojen piirien & painotusten vaikutuksesta työn sujuvuuteen oppii blogistani http://www.SoMuchMoreFreeTime.INFO , joka tosin käsittelee aikuisten työtehoa ja työn aikaansaavuuden ja mieltymysten mukaisen vapaa-ajan suhdetta.

tiistai 28. elokuuta 2012

Älynäkemykseni (engl.)

Learn Intelligence from the Nature

Encoded in our nature are our instructions of usage: what God or the evolution's countless generations meant our lives to be like, for us to stay healthy and fully capable, to live a life fully according to our deepest nature. Those healthy natural ways of living on all areas of life, with the living environment and the human society in superb health too, those are still nowadays our guide to the best possible functioning: to intelligence and skill on all areas of life. Those ways of living are much like our forefathers lived in a close contact with the wild nature; those are much like how the wild animals even nowadays live, so there is a lot that we can learn from the wild nature! If we only know how to learn and how to apply that knowledge and skill to our modern lives in the modern industrialized environment with it's schooling and alianated human-orinted ways. That is a skill that many lack, but here is what I have learned about it:
The major difference between humans and animals, and the reason why wild animals are many times as intelligent as humans, is that we modern humans live mainly in a build city environment that consists of a few staright lines and square forms and nothing else, that's very simple to look at, too simple for our nature, for our instructions of usage, and leaves us with a much lesser intelligence in pictorial thinking, like most of objective thinking is, than the wild animals in the wild nature with it's complexity of seen structures, colours, sensations, of all kinds of things to look at and based on which they can - and we too could! - form a rich objective picture of how things are, with proportions and structures right, a so complex yet easy picture that being used to such makes all thinking and skills easy and effortless yet very effective.
So what we can learn from the wild animals? We can learn how to look and how to observe all kinds of things: naturally, with ease and with a huge complexity that observes even fine shades of meaning without losing sight of the whole, and observes everything with such drowning to the level of experience that we at once understand what each phenomenom means to life (Feelings tell us this! While our instinct nature tells us whather it is a question of using the eyes, running, feeling compassion, communicating or whatever.), with such fascination and relaxed awareness that we never grow tired of it - no: we feel ever more refreshed the more time we spend in the nature and the more emotional and natural our way of life is!
Such things we can learn both by copying from the animals (not acting but sincerely learning!) and by wandering in the nature ourselves. But there is more than that we can learn: If we copy even more from the wild animals: not only the eyes and attention, but also attention in moving, beauty, feelings, friendly sociality, open-minded expression, ways of thinking in a flash of an eye complex landscapes with social information, ways of living, communication and practical sides of things  and the major matters of life and death, everything right; then we get nearer the natural balance of how to do things, the natural division of attention and natural ways of doing things on all the different areas of life, and so we get a much increased capacity in everything: not only a 100-fold like on who looks at a tree while thining, not only a 1000-fold like one who loves the nature and spends time admiring it's beauty, but maybe 100 000-fold like on who has found the right chord in the art of living. Such differencies are great differencies in style i.e. in the ways to do things. They bring more successes and much less failures, a positive emotional style with ease and harmony. When you compare such style to your normal ways of thinking, observe what 1/100th part of that intelligence would produce in the style of doing, what about 1/10 000th part - and a 1/100 000th part! When one way of thinking can predict all the thoughts you can thing on some other way of thinking, then the more capable is clearly the more intelligent way to think! But it is so complex that it looks vague in the eyes of the more stupid. Only stupid thoughts one can understand clearly, while intelligent thoughts go quickly and emphasize new different kinds of points to take into account: that is what intelligence builds it's more efficient results on, that is the thing that intelligence is good for!
How then think with an intelligent natural sincere style like a wild animal, if one still lives with the ordinary humans with their ordinary ways of thinking? One must start with a landscape like view, that is how one really thinks, so one must not forget that view while communicating with the more clumsy slow witted people. That landscape view has a seen structure, which you can look more closely with your eye sight, the more detaiuledly the slower witted the other one is. This way one can thing complex thoughts and discuss them as detailedly as others wish. But the real way that one thinks by is the landscape view. The focus on details is for communication only.

Compare to the Finnish national inheritage and traditional cultural characteristics connected to Kalevala.

perjantai 10. elokuuta 2012

Kirjoitelma: Väinön kannel

Väinön kannel: suomalaisuus ja musiikki
Koko ikäni olen ollut kovin järkevä arkijärkiseen suomalaiseen tapaan, jolla selvittää koulunkin ongelmitta. Järki on ollut apunani tunteidenmukaisuudessa, sekä omassa elmässäni että sosiaalisuudessa. Järjen avulla olen ratkonut sen, miten tavoitteeni käytännössä voi toteuttaa. Tunteet puolestaan ovat merkinneet elämäni mittasuhteet ja tuoneet elämänviisauden näkökulman sinnekin, missä alunpitäen oli vain koulu tai työ. Tunteet ovat kertoneet, miten elämänfilosofiset ongelmat ratkoa ja tuoda elintilaa sinne, minne koulutettu järki ei sitä osaa tuoda.
Suomalaiseen jäyhään järkiperäiseen tapaan en ole ollut kovin musikaalinen, mutta olen kokenut musiikin tärkeäksi elämässä ja maailmassa. On tärkeää antaa tilaa tunteille, elämänviisaudelle, toimivalle sosiaalisuudelle, aidolle syvällisyydelle ja vaikutelmien kielelle, johon järkikin perustuu. Tunteidenmukaiset soivat kohdat kertovat onnistuneisuudesta, kun taas lättänät soimattomat kkrrhhhh-äänet kertovat siitä, että pelkkien välineiden varaan rakentaminen on johtanut umpikujaan, on lapsi mennyt pesuveden mukana. Se, mikä soi, on tavoitteenomaista, syvällistä, toimivaa, sisällyksekästä ja onnellistuttavaa, sosiaalisuudessakin kiehtovaa. Se, mikä ei soi, on mennyt pieleen, jäänyt elottomaksi, rasittavan uuvuttavaksi, sisällyksettömäksi, onnettomaksi ja voimattomaksi, usein keskenään ristiriitaiseksi. Musiikin kieli kertoo onnistumisista, tavoitteista. Siellä, missä musiikki soi, pääsee hetken verran beesaamaan paremmilla toimivammilla tekemisentavoilla, näkökulmilla, katsomistavoilla, mielenvireillä, elämäntavoilla jne. Musiikki on kuin kartta oikeaan - kartta jonka luontomme koskettavuuden ja oikeaanosuvuuden perusteella rakentaa.
Musiikkiin saa kosketuksen paitsi kuuntelemalla, myös laulamalla: äänessä onnelliset toimivat kohdat soivat kauniisti, kun taas tunnelmattomat kkrrrhhhmaiset elämäntavan puolet eivät soi: ne kannattaa jättää pois laulusta, joka kumminkin on malli, positiivinen esimerkki muille. Ajattelussa on olennaista tavoittaa maailma sanojen takana. Samoin musiikissa tavoittaa elämänkokemuksen kiehtovuus, sen elinvoimaisuus, musiikki nuottikirjoituksen takaa, kuin nuotti olisi karttamerkki mutta elämänkokemuksen musiikki eli maasto monimutkaisessa rikkaudessaan se ainoa merkityksellinen.
Tunnelmia on synkkiä tummia ja keveitä toiveikkaita vaaleita. Vaaleat sävyt soivat korkeina sävelinä ja tummat matalina, joiden oikeat korkeudet kokemus opettaa. Tunnelmasävyjen vaihtelu elämämme rytmissä luo musiikkimaiseman, josta voimme poimia laulun. Se, mikä elämässä ja maailmassa on merkityksellistä, koskettaa vahvasti tunteina, tunnelmina ja tunteenomaisina vaikutelmina. Se myös soi vahvimmin musiikkina. Juuri siitä on olennaisinta kommunikoida, juuri sitä meidän eniten kuunnella. Ja niin musiikki vaistomaisesti opettaa meidät tekemään. Kauneus kertoo ideaaleista, koskettavuus elämän perusvirrasta ja kiehtovuus toimivimmista näkökulmista: juuri niihin sukeltaminen saa meidät olennaisten kysymysten äärelle ja johdattaa onnistumisiin...

Katso myös http://musiikkipaivakirja.blogspot.com

Jälkihuomautus tähän pikakoulublogiin liittyen:
Fiksoitunut teoriaperspetiivi ja työlästynyt tekemisentapa ei niin soi. Rattoisasti sujuvat tekemiset soivat, samoin ajattelu, jos siinä on jokin missio tai hyvä soljuva näkökulma. Ehkä tulevaisuuden opettajan ei siis tulisi olla täysaikaisesti opettaja vaan osan aikaa taiteilija ja jonin käytännön työn tekijä - aktiivinen kuin eläin, joka raahaa karvatukkua pesänrakennusaineiksi tms. vaistoluontomme muaista tekemistä/missiota maailmassa.
Tämä varmaankin uulostaa kiehtovalta mutta mahdottomalta haaveelta. Mutta on hyvä muistaa, että vuosien myötä kehitymme juuri suurimpien haaveidemme suuntaan, sillä ne ovat ainoat, joiden vaatimuksiin jaksamme loputtomasti mukautua koko elämäntapamme voimin. Niinpä, mikä oli viisi vuotta sitten vain saavuttamaton unelma, voi jo tänään olla käytännössä totta elämässisi ja identiteettisi olennainen osa. 

* * *
Runonlaulanta


28.2.2016 
Lisään tämänkin tähän siltä varalta, että se kiinnostaa tässä aihepiirissä:

"Tännä on Kalevalan päivä. Luin uutisista vanhasta runonlaulajasta.
"Luin tuota tämänpäiväistä runonlaulajajuttua. Ylimmäinen vanha kuva antoi kuvan runonlaulusta: oikeanpuolimmainen juttelee kuin ystävällinen lähelle tullut lintu ja mielenvire on linnunlauluntunnelmainen, siis linnunlaulun tunnelman ohjeekseen ottanut siinä, mistä löytää laulu ja sanat, sanoituksen muoto, ja syntynyt tyyli tuo mieleen venäläisen laulun, mieslaulajan laulamana niin kuin on monesti kuullut venäläisten laulajien laulavan. Vasemmanpuoleinen katsoo järjen vireestä käsin eikä ymmärrä, että miten lintu toimisi tässä mallina: mikä linnussa? Mutta linnulla on siis kommunikaatiotapa ja viisauden tyyppi, joka on tuosta vireestä, luontoympäristöstä ja käytännönläheisestä tervehenkisiä ikiaikaisia elementtejä sisältävästä elämäntavasta lähtöisin. Ja sitä varten siis pitäisi omaksua tunnelma, elää sentunnelmaisesti iahn niin kuin voi omaksua tietyn kielenkäyttötavan ja sen mukaisen katsantokannan jutellessaan, esim. epämuodollisen sosiaalisen (lähellä linnun kieltä) tai kaavamaisen johonkin ammattitarkoitukseen (etäällä, taitamaton, koska vain muutamia asioita huomioitu). Mutta arkijärkisempi sosiaalisempi vinkkeli on siis tunnelmallisempi ja siis soivempi ja hauskat ilmaisut ja vekkulit venkaukset, hupi ja hyöty yhtä aikaa, kommunikoivuus, viihtyminen ja asian kiinnostavuus löytyvät arkijärkisen sosiaalisen kielenkäytön tapaan tunnelmalliselta suunnalta, ihan niin kuin itselle tärkeää tunnetta muistaen ajateltu on näkövinkkeliltään kokonaisuutena vähän niin kuin laulu, ja sanat, jotka tekisivät oikeutta aiheelle, olisivat tuntevat a viisaat, kuin laulun sanat.""
http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi

Pohdintaa koulun oppimäärästä ja opetustavasta

Jos haluaa lyhentää koulua, mikä suurimmaksi osaksi perustuisi opetustavan muuttamiseen, on mielekästä siinä samassa yhteydessä muuttaa oppimääriä mielekkäämmiksi.
Jos opetustapaa muuttaa, on mietittävä, miten se opetetaan koululaisille, opettajille ja opettajainkoulutuslaitoksen opettajille, noista viimeisistä aloittaen, mutta tavoite taas mietitään oppilaista lähtie3n.
Lahjoja voi oppia mallista: As one is social, one should pay attention to the soicial influence that one gets about the other person's ways of moving and ways to do things and try to via them understand, like is natural for humans and animals, the mode (eyes, hearing, thinking, memory, body coordination, emotions, atmospheres, social things,...) and way (rhythm, structure,...) of doing. Via learning these balances of divisions of attention and effort one can learn the ways of doing of the other person and so her/his  talents and skills. By making a combination of these two ways to live, one's own and that of the other person, by using the unified understanding of both, one can combine the good sides of both and leave those bad sides away for which the other one has strengths to replace them with.
(Ks. blogini http://www.SoMuchMoreFreeTime.info kirjalinkki Hard Ratioanlity of Feelings and Insticnts (loppuosa))
Samoin taitoja voi oppia mallista: ks. ajallisesti eka blogikirjoitus  http://nopeoppisuus.blogspot.com
Luonto (olisiko kevät hyvä opetusajankohta tällaisille, kun ehtisivät kesän hautua?), vaihtelevainen mieltymysten mukainen liikunta: http://happinesstipsblog.blogspot.fi/2011/09/enjoy-moving.html
Taiteet (ks. muut blogini: klikkaan nimeäni)
Nämä kolme opettavat parempaa havaintokykyä ja PAREMPAA SOSIAALISTA SILMÄÄ. eRITYISEN TÄREÄ ON ELÄVÄINEN RENTO KEHONKUVA, armeijamainen miesmäinen jäykä lautarakennelmamainen kehonkuva tuhoaa sosiaalisen silmän, tunneälyn ja ymmärryksen ja on haitallinen taidoille. Muita karsittavia virheitä olisivat sanallistaminen ja rakennetun ympäristön suorien viivojen ja ruutujen matkiminen ajatteluun sekä ajattelun ulkonäön tavoittelu yms. aidon yrittämisen ja havainnonteon korvaaminen pätevän näyttelemisellä.

Tietokoneista varmaankin pitäisi opettaa tulevaisuuden tietokoneiden kanssa tarvittavia valmiuksia eikä niinkään nykytietokoneiden käyttöosaamista viimeisen päälle. Esim. kyy pukea työtehtävät tietokoneen ymmärtämälle palikkajärjen kielelle.
jOS TAITOJA JA LAHJAKKUUTTA KOHOTETAAN, NIIN MORAALI ON MYÖS TÄRKEÄ: http://healthilymoral.blogspot.fi/

maanantai 7. toukokuuta 2012

Kuinka tätä ideaa kehitellä?

Yleensä hyvä tapa ratkoa ongelmia on aloittaa ideaalista, muodostaa siitä kunnollinen kuva jamiettiä, mitä sen rakennuspalikoiksi tarvitaan. Näin ideaali toimii rakennuspiirustuksina, joiden avulla osata rakentaa paras ratkaisu.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Keneltä voi oppia

KOulussa pitäisi teineille kertoa, miltä eriälykkyyksiset ihmiset vaikuttavat toistensa silmissä ja mitä tämä kertoo eri ihmisryhmien älyeroista:
Itseä tyhmemmän ajatuksia on helppo seurata ja hän vaikuttaa jokseenkin palikkajärkiseltä - niin kuin mies useimpien naisten silmissä.
Itseä vikkeläjärkisemmän ajatukset kulkevat nopsaan, kattavat laajoja alueita eikä niissä ehdi pysyä perässä, tuntuu, ettei "kukaan" voi kunnolla ajatella noin vikkelästi ja objektiivisena pysyen noin monesta suttuisesta aiheesta. Kuitenkin on kyse vain siitä, että vikkeläjärkisempi ja paljon toista parempi objektiivisessa ajattelussa. Tältä näyttävät naiset usein miesten silmissä ja näin naisten "epäobjektiivisuus" onkin älyn piirre hidasjärkisemmän silmissä eikä oikeaa epäobjektiivisuutta.
Itse paljon taitavampi käsittelee asiat kunnolla, kätevästi ja noin vain - kuin 20 vuotta itseä kauemmin alaa harrastanut opettaja. Vielä vahvempina nämä piirteet ovat leppoisissa vanhuksissa.
Itseä paljon typerämpi joutuu arvaamaan, esittää katteettomia väitteitä ja pitää pikkujuttuja suurina ja tärkeinä, näyttelee taitavaa ja on usein lakihenkinen ja teknisiin yksityiskohtiin pitäytyvä ilman, että ne ovat olennaisia kohtia kenenkään muun silmissä.

Niin epätavallista kuin ehkä onkin koulussa ottaa kantaa näin selvästi älykkyseroista, niin jos sillä saataisiin korjattua vanhusten ja naisten asema, niin olisi se tärkeää kumminkin tehdä!

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Maalausharrastus kehittää ajattelukykyä

Maalauksen harrastajat ovat aina näyttäneet silmissäni erityisen
sivistyneiltä jotenkin siten kuin koulun ihanne on. Objektiivinen
ajattelu kuvaa maiseman rakenteet, ei muuta. (Mieti, mitä tiede tekee:
kuvaa rakenteet ja rakennusmateriaalit.) Maalauksen harrastaja on siis
automaattisesti tehnyt kaiken ajattelun kannalta tarvittavan. Lisäksi
hän havaitsee tunnelmasävyt, ne antavat hänelle filosofisen näkökulman
ilmiöihin ja niiden rooliin maailmassa. Kaiken tämän hän höystää
elämänviisaudella. Voiko koulusivistys enää enempää pyytää?

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Taitojen opettaminen

Taidossa on kyse siitä, että tekee oikeat taidon kannalta oleelliset asiat oiekanlaisella eli hyvin toimivalla tavalla, huomaten olennaisuudet ja osaten ottaa taidon kannalta oleelliset rakenteet kunnolla huomioon. Taitojen opetteleminen on siis tekemisentapojen ja oikeiden asioiden havaitsemisen taidon opettelua.
Kaikki ihmisten ja eläinten toiminta perustuu perustoimintojen eli elämän pääalueiden varaan: katseleminen, kuuntelemimen, liikkuminen, ajattelu, tunteet, kauneustaju,... Kunkin taidon oppimisessa riittää oppia oikeita elämänaloja painottava tekemisentapa, jossa kukin elämänaja on oikeanlaisessa roolissa kokonaisuudessa. Lisäksi on opeteltava tarvittava tietämys ja rakenteet, jotka tuossa tekemisessä ovat keskeisiä. Havaintokyky ja oikeanlainen virittäytyminen ovat siis se perusta, jonka varassa taidot lepäävät. Kuvallisten mielikuvien rooli ajattelussa ja muissa taidoissa on tärkeä. Tunnelmataju helpottaa oppimista kovasti tehdessään mielikuvista selkeitä, monipiirteisiä ja elämän tasoon viittaavia.

torstai 12. tammikuuta 2012

Asioiden jäsennystavasta

Jotta oppiminen olisi helppoa ja tehokasta, olisi asian oltava jäsennelty olennaisuuksien ja hyvälaatuisen ajattelun vaatimusten mukaan, ilman mitään ylimääräisiä piirteitä kuten vaikkapa ruudut ja suorat viivat. Kuitenkin iso osa koulutiedosta on jäsennelty ruutumallin tai kirjoitetun kielen mukaan, vaikka nuo ovat ajattelua huonontavia keinotekoisia piirteitä, joita tulisi karttaa.
Jos asian jäsentelisi taitojen mukaan, opettaen taidot ja sitten niiden kunkin varaiset tiedot, laskemisesta tietämisen kautta omakoitaiseen ymmärtämiseen, niin asiaa voisi varmaan opiskella aihekokonaisuuksittain nykyisen teknisesien seikkojen mukaan määriytyvän ryhmityksen sijaan. Siis nopeammin ja tehokkaammin.