torstai 14. helmikuuta 2013

Noin 200 älyä kohottavaa ohjetta

En muista, laitoinko tämän linkin jo:
200 englanninkielistä enimmäkseen äänetöntä tekstivideota, joilla ohjeita objektiivisen ajattelun kyvyn korottamisesta moninkertaiseksi
soittolistoilla videokanavallani http://www.youtube.com/khtervola

Kovin montahan noita on yhden ihmisen luettaviksi, mutta jos isommasta joukosta kukin joko saatumanvaraisesti tai videon nimen perusteella tai aiemmin katselleiden ohjeen mukaan lukisi muutaman ohjeen, niin josko tuosta syntyisi kollektiivista viisautta ajattelukyvyn parantamisesta?

Kannattaa katsella samasta osoitteesta myös soittolistat tunteiden rationallisuudesta ja taitojen kasvattamisesta...

tiistai 12. helmikuuta 2013

Miten tästä aiheesta puhua

Mainitse, että ideana on opiskella koko nykyisen koulun oppimäärä mutta opiskella se nopeammin ja paremmin. Muuten useimmat luulevat, että aiot tiputtaa pois ison osan kursseista eli ihan vain jättää koulun käymättä, ja eihän se käy sillä Suomessahan on käytännössä koulupakko. Mutta se ei siis ole ideana vaan opiskelun tehostaminen ajattelukykyä opettelemalla ensin lyhyesti mutta tehokkaasti.

Näin kirjoitin Opettajien ammattijärjestölle:
"Käsitys objektiivisen ajattelun opettamisesta
  10. helmikuuta 2013 14.35

Hei
Olen kirjoittanut blogia http://pikakoulu.blogspot.fi siitä, miten
ajattelukykyä ja mahdollisesti muutakin koulussa opiskeltavaa voisi
opettaa monin verroin nopeammin ja paremmin ja niin kenties ajan myötä
kehittyä kohti lyhyempää kouluaikaa. Voisiko tämän ajattelunäkemyksen
ottaa huomioon koulua kehitettäessä? Kiitos koululaisten puolesta...

Älynäkemyksestäni myös englanninkielinen blogini
http://intelligencelevels.blogspot.fi/
Lahjojen ja taitojen oppimisesta blogini
http://nopeaoppisuus.blogspot.fi kaksi ensimmäistä kirjoitelmaa
Tietokoneiden tulevasta kehityksestä blogini
http://feelingcomputers.blogspot.fi alkupuolisko
Ehkä nämäkin olisivat vilkaisemisen arvoisia. Tärkein kuitenkin on
Pikakoulu-blogini ajattelukurssi.

 Yst. terv. Hannele Tervola, Savonlinnaan pääkaupunkiseudulta muuttanut"

tiistai 5. helmikuuta 2013

Varo malleja, joita ei sanele sydän vaan järki

Koulussa nelosen, vitosen ja kutonsen oppilaat ihannoivat koulua ja ovat siihen kovin tyytyväisiä. Niinpä heidän ajattelunsa on kovin koulumaista ja muodollista eikä koskaan kovin suureen laatuun yllä. Seiskan ja kasin oppilaat etsivät ajatteluesikuvansa muualta, missä heidän elämänmakuinen viisautensa ja moneen sopiva tärkeiden asioiden arvostamisensa tuo eväitä elämään laajemmalti ja merkitykselliseltä tuntuvan oman ajattelun. Kympin oppilaat etsivät esikuvansa usein muilta elämän alueilta, esim. urheilusta ja musiikista, eivät vain noiden alojen tähdistä vaan pikemminkin noista toisten alojen tekemisistä, joista saatu oppi on itse sovellettava omakohtaisesti, jotta siitä olisi ajattelun saralla hyötyä.
Vastaavasti joka asiassa kurssit opettavat muutamia teknisluontoisia muun muassa soattavia perusasioita, mutteivät yleensä asian henkeä, saati sitten oman elämänkokemuksen, sydämen äänen ja elämän kaipuiden laatua kohottavaa vaikutusta. Jos liikaa ihannoit jotakin alaa, jäät usein sen oppikirjojen selkeästi opettamien perusasioiden aivottomen toistamisen tasolle. Kun taas jos ihannoit elämänmakuisuutta ja aitoa elämänviisautta, saat tekemistesi hengen ja laadun korotettua paljon yli sen, mitä kaavamaisesti, institutionalisoituneessa muodossa voidaan jokaiselle perässä taapertajalle opettaa. Kyse ei ole lahjojen erosta vaan kiinnittymiskohdan erosta: onko se elämään ja aitoon osaamiseen vai tiettyjen mekaanisten perusasioiden oppimiseen: palikka-aivolle ja tekniselle hepulle vai asioiden sielusta ja aidosta hengestä kiinnostuneelle omakohtaisesti omaan tapaansa osaavalle.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Ymmärryksen piirin mitta

"liikkeissä meillä on vaistomainen tilannetajumme ja niinpä niiden variaatiomahdollisuudet ovat ymmärryksen piirin mitta."

perjantai 1. helmikuuta 2013

Tavallisesta koulusta

Näin viime yönä unta, että olin koirieni kanssa koiranäyttelyssä tms. tapahtumassa ja jätin koirani hihnassa jonnekin odottamaan. Kun myöhemmin palasin, koirani oli vaihdettu toisiin: japaninpystykorva jokseenkin samannäköiseen japaninpystykorvaan mutta selvästi eri koiraan ja aprikoosinvärinen keskikokoinen villakoirani mustaan labradorinnoutajan pentuun. Otin väärät koirat ja yritin epätoivoisesti etsiä omia koiriani. Joku sosiaalitäti sanoi minulle labbista ja väöärää pystytkorvaa osoittaen, että tuossahan ovat jo omat koirasi, mitäs inä turhia niitä enää etsit. Vietin loppupäivän epätoivoisesti etsien.
Aamulla löysin omat koirat vuoteeni vierestä ja kummastelin, miksi uni minua niin häiritsi, mutta sitten tajusin, että juuri noinhan käy aina kun jokin virallinen taho järjestää joatkin isompaa ihmisen puolesta. "Mene kouluun, koulussa oppii!" Vaan kun koulussa ei opi niin hyvin kuin mitä luvattiin eikä niin merkityksellisiä asioita, koko juttu on jo sinällään pielessä huonolaatuisuutensa vuoksi, jotenkin vieraantunut aidosta ideastaan. Ja lisäksi on koko oma elämä mennyt siinä sivussa viemäristä alas ja sitä etsii ja etsii ja koettaa järjestää, mutta virallinen taho on kuin ei huomaisi mitään eroa mustan labradorinnoutajan ja vaaleanruskean keskikokoisen villakoiran välillä! Ja siinä sitten menee koko elämä pieleen. Aikuiset sanovat, että lapset ovat tuohon tapaan tyhmiä, mutta vika on koulun, joka on laadittu tyhmimpien oppilaiden mukana pitämiseksi eikä mielekkääksi useimpien lasten oman ymmärryksen tasolta katsottuna, elämänviisaus, aito ymmärrys, elämänmakuinen viisaus ja maailmassa keskeiset kysymykset jäävät liian vähälle teknisten seikkojen painolastin alla.