keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Pojat ja armeija

Pojille opetetaan jo pienestä pitäen, että miehet käyvät armeijan - ja naiset eivät vaan synnyttävät ja isolta osin hoitavat lapset, mikä myös vie vuoden heidän työelämästään. Nuorissa pojissa tämä synnyttää kysymyksen: Miksi miehen saa tappaa? Ja miksi naista ei? Tähän on yleensä kaksi vastausta. Ensinnäkin pidetään epätodennäköisenä, että miehet koskaan joutuisivat sotaan ja taisteluihin, jolloin nuori mies vain menettää yhden vuoden varusmiespalveluksessa muttei ole kuoleman eikä vammautumisen vaarassa. Toisekseen pojat ja miehet miettivät paljon armeijaa. Koska he eivät tee sitä taitavasti maansa eduksi vaan tappelevaisesti, mistä aiheutuu iso osa yhteiskunnan epäsosiaalisuuden tyyppisistä ongelmista, niin katsotaan paremmaksi, jos he, jotak tappelevat ja sodat aiheuttavat mm. kollektiivisen mieskäsityksensä avulla, niin nuo epäsosiaaliset ihmiset myös kantaisivat sodista vastuun: tappelisivat, kun ovat kerran tappeluun itse asiat johtaneet. Ehkä silloin he oppisivat realismia ja etukäteissuunnittelua, jotak tuovat rauhan ajan vastuuntuntoisen yhteiskunnan toiminnasta huolehtivan käytöksen. Ja naiset siis eivät kävisi armeijaa, koska ovat vastuuntuntoisia luonteita jo ilman, että kuolemalla uhkaa ja sitä vuoden verran laittaa miettimään, että halusinko sotaan, haluanko kuolla, onko muita vaihtoehtoja, satsaisinko niihin.
Miksi sitten armeijan varjolla opetetaan mitäopeteta? Ruodussa marssiminen ei ole suomalaista, käskyjen noudattaminen tai änkä vänkä noudattamatta jättäminen ei ole suomalaista vaan ZSuomi on demokratia, keskustelemalla asiat hoitava. Vain tyhmät joudutaan komentelemalla saamaan hommiin. Jos ymmärrystä karttuu lisää, voi osallistua keskusteluun. Sota on suuri voimainponnistus. Se ei ole komentamalla tehtävä, että kuolepa nyt, vaan suuremman vaaran tprjumiseksi tarpeen ja siinä se nojaa lähinnä sosiaaliseen silmään ja vieraiden kulttuurien ymmärtämiseen: kuka olisi reilu vallan päällä ja kuka ei, kuka kuuntelee suomalaisia ja kuka on paskapää kusiaivo. Perinteisesti maat eivät ole tulleet niin hyvin juttuun, että toisen vallan alla olisi ollut mahdollista elää, vaan on ollut pienempi paha sotia. Sitä paitsi terve järki vaatii itsepuolustustaitoja. Siksi jopa keskusteltaessa puolustuskykyinen tai ainakin puolustautua yrittävä maa on paljon paremmassa asemassa kuin arkeijaton tai liian pasifistinen. Yleensä ajatellaan, että se perustaityotaso, joka tuo menestyksen elämässä, osaltaan auttaa myös armeijassa.
Miesten heikko toimintakyky liittyy jäykkään kehonkuvaan ja miehekkään näyttelemiseen sekä rakentelun ottamiseen identiteetin osaksi. Parempi olisi olla urheilullinen ja monessa osaavainen, oli se minkä näköistä vain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti